Maahanmuuttajat, käyttämätön potentiaali myös kuntapolitiikassa

Lähtiessäni luomaan kokonaan uutta osastoa, Aviapoliksen Vasemmistoa, joka vielä tässä vaiheessa on haave tulevasta on myös realistinen tulla todeksi mikäli ymmärrän toteuttaa kokonaan uusia lähestymistapoja politiikan luomiksesi. Vielä tässä vaiheessa Aviapoliksen vasemmisto on pelkkä haave ja ajatus, mutta samalla vakava aikomus luoda Aviapoliksen suuralueelle Vasemmistoliiton osasto.

Moni maahanmuuttaja ei koe politiikkaa omakseen, koska esteenä saattaa olla kielitaito tai kansalaisuuden puuttuminen ja siksi hänellä ei ole äänioikeutta

Mitä jos aloitamme tässä kohdin politiikan teon kokonaan uudestaan. Kuka sanoo sen, että osaston ainoita kieliä ovat kansalliskielemme suomi ja suomenruotsi. Toisaalta politiikassa ei ole yhtäkään saamen kielellä tai viittomakielellä toimivaa osastoa tai edes jaostoa. Saamelaisilla ja kuuroilla on äänioikeus, mutta heidän tarpeitaan ei ole huomioitu juuri lainkaan.

Vähemmistöjen tarpeita on helppoa tunnustaa juhlapuheissa, mutta niiden toteuttaminen jää usein puolitiehen tai niitä ei edes lähdetä viemään eteenpäin.

Mitä uutta sitten lähdemme luomaan?

Maahanmuuttajan on helpompaa lähteä mukaan yhteiskuntaan mikäli hänellä on tukiverkkoa, joka koostuu joukosta ihmisiä, jossa toisten maahanmuuttajien lisäksi on mukana myös kantasuomalaisia, joilla on samanlainen tapa ajatella

Kyse ei ole maahanmuuttajien aivopesusta, vaan maahanmuuttajista sen segmentin löytämisestä joilla on jo valmiiksi ajatus- ja arvomaailma, joka sopii yhteen vasemmistoliiton arvojen kanssa

Uutta tässä toiminnassa on se, että ei tarvitse osata suomea tai olla suomen kansalainen, kunhan on vasemmistolainen.

Ei vain pelkkiä kokouksia, eikä pelkkää jopa tylsäksi koettua yhdistystoimintaa kokouksineen, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamiseen.

Entä jos puolueen osaston toimintaan liittyy myös kerhotoimintaa ja puolueen arvomaailman vaalimista kerhotoiminnassa. Maahanmuuttajat ovat arvokas lisä jo itse ihmisinä, heidän kanssaan voidaan tehdä useita hienoja asioita yhdessä. Toiminta voi olla ruoanlaittoa yhdessä, lautapelejä ja aivan mitä tahansa.

Todellisuudessa meillä kantasuomalaisilla vasemmistolaisesti ajattelevilla on enemmän yhteistä mistä tahansa Afrikan tai Aasian maasta saapuneen vasemmistolaisen arvomaailman omaavan kanssa, kun yhdenkään kokoomuslaisen tai perusssuomalaisen kanssa.

Vasemmistopuolueilla on myös oma yhteinen laulu, jonka tuntevat vasemmistolaiset, sosiaalidemokraatit ja kommunistit ympäri maailmaa. Kansainvälisen tuntee myös konservatiivit ja poplistit, vaikka ei laula sitä. Tämä tekee meistä ainutlaatuisia. Tervetuloa maahamuuttajat.

Ylijäämämiehet ja ylijäämänaiset

Meistä suomalaisista joka kymmenes on sellainen, johon kohdistuu joko ennakkoluuloja tai rakenteellista rasismia, joka saattaa olla niin hienovaraista, että sitä on joko vaikeaa tai jopa täysin mahdotonta tunnistaa rasismiksi. Silti se on sitä itseään, rasismia ja sen kohteena ovat kantasuomalaiset, suomessa syntyneet ihmiset. Heidän ongelmansa on pikkuvika tai hieman suurempi vika tai tarkemmin ilmaistuna varsinainen ongelma on se, että heitä ei hyväksytä mukaan tähän yhteiskuntaan samalla tapaa tasa-arvoisina jäseninä, kuten ne loput 90 % kansalaisista. Kyse on vammaisista ja kroonisesti sairasta henkilöistä.

Vammaisen arkielämässä kohtaama syrjintä on usein naamioitua ja hienovaraista.

Lainsäädäntömme osin estää suorasanaisen ja suoraviivaisen syrjinnän,, mutta ei puolellla sanallakaan naamioitua ja hienovaraiseksi säädettyä piilosyrjintää

Hienovaraiseksi säädettyä syrjintää kohtaa esim. työelämässä ja se on todellakin niin hienovaraista, että sitä on vaikeaa tunnistaa syrjinnäksi. Vammaisiin kohdistuva syrjintää toteuteaan kysymällä mm. perhearvoista. Tähän on vammaisen tai vajaakuntoisen vaikeaa löytää täysin oikeaa vastausta. Pahimillaan jokainen vastaus on väärä.

Taloudellisen korkeasuhdanteen aikana osalla on töiden saaminen helpompaa

Vaikka vammaisen tai vajaakuntoisen on vaikeaa helpompaa saada töitä juuri taloudellisen korkeasuhdanteen aikana niin silloinkin työt ovat todennäköisemmin pätkä, silppu, ym. tilapäisiä työsuhteita ja useimmiten työvoimanvuokrauksen kautta. Laskusuhdenteen aikana työkykyiset ovat sosiaaliturvalla eläviä, joihin kohdistetaan sosiaaliturvan leikkauksia ja tarkoituksena patistaa heitä työelämään, jonne he kelpaavat huonosti. Samalla monet heistä ovat myös liian terveitä siirtymään pois työelämästä sairaseläkkeelle.

Pitkäaikainen kokemus alemman kerroksen väkenä ensin työelämässä opettaa lähtökohdan, jossa on hiukan alempiarvoinen kun toiset työntekijät.

Työvoimanvuokrausta harjoittavat yritykset hoitavat työnantajavelvoitteensa normaalisti, mutta tulee muistaa että ne ovat liikeyrityksiä, eivätä hyväntekeväisyyslaitoksia. Ne usein lisäävät omiin palkkakustannuksiin 30 – 40 %, jolla tulevat toimeen. Samalla vuokranfirman työntekijöillä on pienempi palkka verrattuna talon omaan väkeen. Tätä eroa on usein tämä sama 30 % tai enemmän.

Vajaakuntoisen elämän pahin kulmakivi on palkan ja sosiaaliturvan yhditäminen ja siirtyminen palkasta takaisin sosiaaliturvaan.

Laki toimeentulotuesta osoittaa oman armottomutensa. Väliaikaiseksi tarkoittettu toimeentulotuki osoittaa oman armottomuutensa. Siitä tulee lopulta hiukan pidempiaikainen tuki ja lisäksi se omien normiensa kautta ei huomio kaikkia todellisia tarpeita.

Jostain kumman syystä perintäyhtiöiden asiakkaissa on vajaakuntoisia ja pätkätöitä tekeviä

Rakenteellisen rasismin neurous piilee siinä, että lopulta perintäfirmojen uhreista tulee juuri sellaisia kuten heistä luotu julkinen mielikuva on.

Koronaviruksen toinen aalto vai Ebolan 12. aalto?

Luettuani tänään uutista Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa on parhaillaan menossa Ebola-viruksen 12. aalto, niin minulle valkeni kuinka kaksinaamaisia me länsimaalaiset oikesti olemme

Kongo ja Kongon Demokraattinen tasavalta, joka nimestään huolimatta ei ole afrikkalainen DDR, vaan tunnetaan siirtomaa-ajalta nimellä Belgian Kongo, ovat kaukana siellä jossain Afrikassa ja heidän asiansa ei ole meidän asiamme, vai onko. Palaan asiaan heti myöhemmin käsiteltyäni asian nimeltä Ebola.

Ebola – viruksen kauheuden rinnalla Covid-19 -tauti on pelkkä nuha, vaikka sekin on aiheuttanut kuolleisuutta. Kongossa Ebolan 12. aalto kertoo kuitenkin länsimaalaisesta välinpitämättömyyydestä. Entiset siirtomaat ovat saaneet muodollisen itsenäisyyden, mutta entiset isännät edelleen riistävät.

Ebolaa on montaa eri lajia.Eri ebolalajit eroavat merkittävästi toisistaan aiheuttamiensa kuolemantapausten määrän suhteen, joka on eri epidemioissa vaihdellut suuresti, mutta tyypillisimmillään kuolleisuus on ollut tautimuodossa Ebola-sudan (SUDV) noin 40–60 prosenttia ja tautimuodossa Ebola-zaire (EBOV) 60–90 prosenttia. Covid-19 on pandemia huomattavasti pienemmällä kuolleisuudella. Ebola ei ole pandemia, koska se ei kosketa länsimaalaisia.

Kongon asia on minun asia, sinun asia, meidän kaikkien yhteinen asia enemmän kun arvaatkaan.

Kongolaislasten asia on meidän jokaisen asia. Tekstiviestisi, twiittisi, Whatsapp – viestisi, Youtube-selailusi on tehty kongolaisten lasten verellä ja kyynelillä

Kongolle on helppoa kääntää selkänsä, koska se on siellä jossain kaukana. Tästä huolimatta meistä jokainen on epäsuorasti tekemisissä Kongon kanssa pelkästään koskettamalla älypuhelimeen tai tablettiin. Jokainen lähetetty tekstiviesti ,twiitti, Facebook-kommentti, YouTube, Tik Tok, tai WhatsApp -viesti sisältää kongolaisten lasten verta ja kyyneliä. Lasten, joiden kuuluisi olla koulussa, eikä kaivamassa mineraaleja laitteeseesi, jonka avulla ummistat silmäsi todellisuudelle ja luot oman postmodernin individualistisen totuuden oikeasta ja otat kantaa sosiaalisessa mediassa.

Ihmiset vain näkevät mitä he haluavat nähdä ja ummistavat silmänsä todellisuudelle, myös nykyinen teknologia auttaa heitä matkustamaan todellisuudesta postmoderniin utopiaan.

Maailma olisi heti parempi paikka mikäli luodit vaihdettaisiin kyniin

Lasten riistämistä ruokitaan loputtomilla sodilla ja mikäli nämä sodat loppuisivat, olisi maailma heti parempi paikka. Myös Kongossa ovat luodit lentäneet monta kertaa ja turhan monta kertaa sekä piipun takana, että tähtäimessä ovat ollet lapset, joiden olisi tullut olla koulussa, eikä sotimassa. Moni pikku sotilas oppii tekemään lisää rahaa kaivamalla maasta arvokkaita mineraaleja, joita myy sitten eteenpäin pilkkahintaan. Lopulta nämä mineraalit päätyvät meidän käteemme älylaitteiden kautta. Kuka sanoo vielä, etteikö Kongon asia ole myös meidän jokaisen asia?

VAV:lle omat talonmiehet takaisin

Me elämme kaaoksen keskellä ja meille on tapahtunut ilmiö, jonka periaatteessa ei pitäisi olla mahdollista 2020 – luvun Suomessa tai saati sitten Vantaalla. Syy kaaokseen on vuodenajalle hyvin tyypillinen veden muoto, lumi. Almanakkaan katsominen riittää hyväksi perusteeksi katsoa, että ilmastonmuutoksesta huolimatta tämä Etelä-Suomessakin tapahtuva sääilmiö tulee tapahtumaan viimeistään tammikuussa. Omassa lapsuudessani tämä tapahtui usein jo marraskuun lopulla. Siitä huolimatta ja tegnologisesta kehityksestä riippumatta tämä vuodenajalle tyypillinen ilmiö osaa yllättää.

Ulkoistaminen on suurin syy

Ulkoistamista perustellaan säästöillä henkilöstökuluissa. Varmasti säästetään, mutta samalla koko yhteiskunta vaeltaa milloin ravassa ja toisaalta lumessa, joka ainoa kerta osaa yllättää, vaikka tiedämme hyvin, että tässä maassa on neljä vuodenaikaa ja talvella sataa lunta.

Kaiken takana on Excel – mies

Excel – mies syntyy kun uusliberaalisella hengellisellä latauksella oleva henkilö saa laptopin ja siihen Excelin. Excel – mies saapuu sitten esittämään kalvojaan saman henkiselle kirjanpitäjälle, jolle on annettu liikaa valtaa ja ketjureaktio on valmis.

1990-luvun lama antoi liikaa valtaa kirjanpitäjille

Tämä aika antoi vallan talous – edellä ajattelijoille ja ennen kaikkea kokoomuslaisten märkä päiväuni alkoi totetua. Lähes joka paikassa alkoivat leikkaukset ja toimet, joita perusteltiin sanoilla kustannussäästö. Samalla alkoi kilpailutukset ja urakat menivät uusiksi. Taloyhtiöiden ja ennen kaikkea kuntien omistamien vuokra-asuntojen pihoista tuli huolehtimaan eri huoltoyhtiöiden siivoojat ja huoltomiehet. Se alkoi myös näkymään monin paikoin eri tavalla. Monessa talossa yhteistä saunaa ei enää siivottu, joka viikko, rappukäytävät olivat likaiset tai jopa suorastaan törkyiset ja pihoja ei enää siivottu entiseen tapaa.

Kustannustehokkuus on liian yksisilmäistä

Sanat kustannustehokkuus, kilpailutus ja säästöt ovat yksisilmäisyydessään aivan kuten jonkun Aspergerin oireyhtymää sairastavan aivoista kotoisin. Tämä Asperger ajattelu näyttää olevan myös kokoomuksen ajattelua ja se näkyy joka puolella, niin kunnanvaltuustoissa kuten myös Eduskunnan kyselytunneilla. Tästä syystä on perusteltua kutsua myös kokoomusta kansalliseksi asperger puoluueksi, vaikka kyseisellä diagnoosilla varustettuja tyyppjä on lienee enemmän perussuomalaisen puolueen jäsenissä ja kannattajissa.

Omien huoltomiesten tuominen takaisin maksaa alussa enemmän, mutta tulee pitkällä aikavälillä säästöä

Talkkarit takaisin -ajatus ei ole mitään iänikuista vasemmistolaista sosialismi höpötystä, vaan selkeää järkeä. Kun on oma vakituinen porukka, jotka huolehtivat taloista ja tuntevat asukkaat tuo lisäksi turvallisuutta. Omat huoltomiehet pystyvät pitämään myös kepposia tekeviä lapsia paremin ojennuksessa, siinä sivussa huolehtimaan esim. juuri siitä B-rapun mummosta, jotta hän pääsisi rollaattorinsa kanssa ulos ovesta ja toimittamaan askareensa oli tämä askarre sitten roskapussin vieminen ulos tai kaupassa asiointi. Mainitsemani Excel-mies tulisi julistaa haitalliseksi vieraslajiksi. Heidän, sekä myös kirjanpitäjien valta tulee johtamaan ennen pitkää kaaokseen.

Köyhien neuvojat

Köyhyys itsessään on rasittava kokemus. Syyt köyhyyden taustalla ovat moninaiset,

Köyhyys ja sosiaalinen eriarvoisuus on yllättävän usein perittyä ja sukupolvien yli kantautuvaa

Köyhyyttä kokonenut henkilö kohtaa neuvoja tämän tästä ja usein ihmisiltä, jotka joko ovat itse sosiaaliekonomisesti parempaa yhteiskuntaluokkaa tai vanhempien ja muiden sukulaisten tuen ansiosta eivät ole milloinkaan kohdanneet köyhyyttä siinä mittasuhteessa, kun todellisesti köyhyyttä kokeneet.

Myös isovanhempien alkoholiongelma heijastuu aina kolmanteen polveen asti

Isovanhempien juopottelu heijastuu monella tapaa:

  • Lapsilta puuttuu usein sekä taloudellinen, että sosiaalinen turva verrattuna raitiisiin isovanhempiin.
  • Myös omat vanhemmat saattavat kertoa omia lapsuuden kokemuksiaan ja näillä on itsetuntoa heikentävä vaikutus. Pahimmillaan vaarin juopottelulla on maine, josta kärsii vielä pojanpoika.

Vanhempien tuloerot alkavat näkymään jo alakoulussa lasten pituuseroina, vaikka myös perintötekijöillä on merkitystä

On aivan selvää, että suurituloisten lapset ovat pidempiä ja voimakkaampia ja he saavat helpommin aikuisena töitä, joista saa parempaa palkkaa. Pienituloisten lapset eivät ole välttämättä älyllisesti heikompia, mutta heiltä puuttuu koulutetun vanhemman tuki, koska vanhempien osaaminen pahimmillaan rajoitettuu Ojalan laskuoppiin.

Syntyminen lahjakkaana köyhään ja lahjattomaan perheeseen voi olla kirous

Älyllisesti lahjakas voi joutua neuvomaan omia vanhempiaan. Tilanne on hiukan samanlainen, kun pakolaisperheen vanhin poika on vanhempiensa tulkki. Vanhimman pojan syndromaa voi esiintyä myös kantaväestössä.

”Miksi et sitten perusta firmaa ja ala porvariksi?”

Köyhien neuvojat elävät eri todelisuudessa, kun itse köyhyyttä kokeneet. Köyhien neuvojien ohjeet ovat suoraan Aku Ankasta, perusta toiminimi ja ala toimimaan ja vaurastut sitä kautta.

Neuvojat eivät tiedä lakia toimeentulotuesta

Mikäli menet tekemään toiminimen ja sen jälkeen saadaksesi toimeentulotukea joudut toimittamaan lopettamisilmoituksen ja tilinpäätöksen. Toimeentulotuki on itsesessään ongelma, vaikka korvasi huoltoavun.

Laki toimeentulotuesta tuli aikana, jolloin maassamme oli nykytilanteeseen nähtynä korkeampi työllisyysaste. Toimeentulotuki korvasi huoltoavun, jonka säädöksissä oli nykyään varsin erikoisia pykäliä, vai miltä kuulostaisi:

Asetus huoltoavun korvausta ja elatusvelvollisen työlaitokseen toimittamista koskevan vaatimuksen tiedoksisaattamisesta sekä työvelvollisen etsintäkuulutuksesta eräissä tapauksissa 543/1956

Vielä 1960 – luvulla joutui elatusvelasta työsiirtolaan. Se voisi toimia edelleen kostosta, mutta oikeusvaltion periaatteita se ei noudata

Köyhien neuvojat ovat maailman ärsyttävin ihmistyyppi

Köyhyyttä kokeneet ihmiset saavat usein, joskus lähes päivittäin neuvoja ja ohjeita, jotka eivät pidä lainkaan paikkaansa. Yhteistä neuvojille on se, että he eivät väitteistään huolimatta ole joutunut kokemaan köyhyyttä. Heidän kärkkäät neuvot sen sijaan herättävät lähinnä suuttumusta, joskus jopa sopuisimmissa persoonissa

Änkyröinnin paluu

Kamala peto menneisyydestä ei olekaan kuollut, vaan voimissaan

Juuri kun luulin tämän lajin ja sen edustajien kadonneen, niin olen alkanut tekemään havaintoja änkyröinnin uudesta paluusta. Vielä ollessani lapsi, niin sana änkyrä oli lähestulkoon aina synonyymi umpimieliselle ja vähä-älyiselle vanhalle miehelle. Nyt suurin osa näistä vanhoista tovereista tai minun sanoin vanhoista änkyröistä on siirtynyt ajan rajan tuolle puolen. Monet heistä kokivat ennenaikaisen kuoleman esim. alkoholin liikakäytöstä johtuviin sairauksiin tai tupakoinnista johtuvaan keuhkoahtaumatautiin.

Uusänkyrä on erilainen

Uusänkyrä on erilainen, kun jo käytännössä sukupuuttoon kuollut edeltäjänsä. Tyypillinen uusänkyrä koulutettu ja hedelmällisessä iässä oleva nainen. Lisäksi hän on usein elämäntavoiltaan raivoraitis kasvissyöjä. Monet heistä ovat raittiuden lisäksi oikeita raivottaria.Kasvissyönti on osa hänen nihilistisen uskonnon rituaaleja. Yhteistä vanhemman polven änkyrän kanssa hänellä on asettua poikkiteloin asioissa, joiden piti olla päivänselviä.

Änkyröinnissä ennenkaikkea on kyse uskonnosta

Olen nähnyt änkyröitä koko elämäni ja koko puoli vuosisataa kestäneen taipaleeni aikana näkemäni perusteella kyse on nimenomaan uskonnosta- Itselle vieraat änkyräuskonnolle ominaiset poikkiteloin asettumiset ovat omanlaisia Moolokin palvelemiseen rinnastettavia uskonnollisia rituaaleja

Änkyrä ei voi parantua

Änkyräksi synnytään ja sen vuoksi änkyräksi kerran syntynyttä ei voi parantaa. Änkyrän lähellä olevat ihmiset, ainakin kaikki herkät ja tunneälyn omaavat ihmiset voivat pahoin. Änkyröiden ansiota on sekin, että moni hieno asia jää toteutumatta tai änkyrään loukkaantunut henkiö myy hyvän idean kilpailjalle ja idea menestyy. Itse änkyrää se ei haittaa. Änkyrälle itselleen on tärkeintä oma nihilistinen elämänkatsomus ja sen mukaiset rituaalit.

Älyttömiä päätöksiä Vantaan tapaan

Nimenä Vantaa tuo monta asiaa. Omat muistoni menevät aina 1970 – luvulle ja ensi asia, mikä tulee mieleen on ruskea vesi. Tuohon aikaan Päijänne-tunnelia ei ollut ja juuri pääkaupunkiseudun surkea veden laatu oli merkittävänä syynä tunnelin rakentamiseen.

Vantaa aikoo häätää ulkoilijat suositulta Kulokukkulalta – kaupunki perustelee 40 000 euron riista-aitaa ympäristölupaehdoilla

Lähde: Vantaan sanomat. Kulomäen maankaatopaikan ympärille rakennetaan riista-aita tämän vuoden aikana. Aitaaminen johtuu siitä, että alueella liikkuu ihmisiä luvattomasti. Tämä päätös aidan tekee myös ihmisistä ikään kuin riistaa ja ainakin toistaiseksi luonnossa liikkuminen on kuulunut jokamiehen oikeuksiin.

Vantaan kaupungin rakennuspäällikön Jaakko Koivunurmen mukaan ympäristölupaehdot vaativat, että asiattomat eivät pääse alueelle ja se tulee estää.

Aidasta on tehty tarjouskilpailu

Tarjoukset aidasta tulivat alkuviikolla ja sen kustannukseksi arvioidaan noin 40 000 euroa.

Urakka käsittää Kulokukkulan ylijäämämaiden vastaanottoalueen riista-aidan rakentamisen. Alue sijaitsee Vantaan Korson ja Asolan kaupunginosissa sekä osittain Tuusulan Maantiekylässä.

Tieto alueen aitaamisesta nostatti heti ihmettelyä sosiaalisessa mediassa. Alueella liikkuvien ulkoilijoiden, kuten pyöräilijöiden ja juoksijoiden, mielestä aita on turha.

Tapahtui takavuosina Kuusijärvellä

Kuusijärvellä on tapahtunut myös ihmellisiä asioita. Takavuosina siellä keksitiin kieltää savusaunojen käyttö, koska hiukkaspäästöt haittaavat aurinngonottoa. Tässäkin neronleimauksessa jäi huomioimatta, että kaupungissamme on vilkas, kansainvälinen lentoasema ja mitä parasta Kuusijärvi sijaitsee myös valtakunnan pääväylän, Lahden moottoritien vieressä. Näiden kahden päästölähteen rinnalla savusauna on pieni savu ja hiukkaspäästöjen osalta. Kovin suurta vahinkoa savusaunan käyttö ei olisi aiheuttanut muutenkaan, sillä kyseinen kesä oli poikkeuksellisen sateinen.

Tarvitaanko ihan oikeasti arkkitehtiä suunnittelemaan sosiaalitoimiston ikkunoiden tarrat?

Jälleen kerran törmään asiaan, jossa oma humanismi kohtaa ns. virkamiesälyn ja kaupungin johdon älyn. Oman älyni ja virkamiesälyn välille syntyy oitis ristiriitaa kun vuonna 2013 Koivukylän sosiaaliasemalla Karsikkokujalla ja vielä silloin etuuskäsittely-yksikön ollessa omassa vieresessä rakennuksessa ikkunoiden tarrat oli valmistanut helsinkiläinen arkkitehti.

Oma älyni mukaan tässä olisi hyvä kohde esim. kuntouttavana työtoimintana, työllistämistyönä, yhdyskuntapalveluna tai vapautuvana vankina tehdä jotain oikeasti järkevää. Tämä henkilö tulostaa tarrat ja käy liimamassa ne sen sijaan, että arkkitehti suunnittelee sosiaalitoimiston tarrat.

Asunnottomien yö Tikkurilassa

17.10.2020 vietettiin Tikkurilassa perinteistä asunnottomien yötä. Tämä päivämäärä on samalla maailman köyhyyden vastainen päivä. Syyt asunnottomuuteen ovat moninaiset, mutta mikäli tarjolla olevien asuntojen määrä kohtaisi kysynnän ei kukaan olisi asunnoton.

Asunnottomuus on monelle arka paikka. Kuvat ovat tarkoituksella otettu kaukaa, jotta ketään ei voisi tunnistaa kuvasta.

Jokaisella asunnottomalla on oma tarinansa kerrottavana

Olkoon syy mikä tahansa, miksi asunnoton on joskus menettänyt kotinsa, niin asunnon menettäminen on tragedia. Yleensä tausalla vuokranantajan hakema käräjäoikeuden häätö ja häädön perusteena vuokrarästit. Joskus syynä voi olla myös häiritsevä elämä.

Pelkkä käräjäoikeuden häätöpäätös kertoo vasta hyvin vähän

Käräjäoikeuden tuomio vasta oikeuttaa häädön toteuttamiseen, joka toteutuu viranomaisprosessina. Lisäksi häädetty saa häädöstä oman maksuhäiriömerkinnän, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että uuden kodin saaminen vapailta markkinoilta on mahdotonta.

Itse asuminen on kallista, varsinkin pääkaupunkiseudulla

2020 – luvulla ei ole enää olemassa käsitteitä kuten yleishyödyllinen yhteisö tai edullinen asunto. Nämä kaikki entiset yleishyödylliset yhteisöt, kuten vaikka SATO tai VVO ovat nyt muuttuneet voittoa tuottaviksi liikeyrityksiksi joiden voittoprosentti on hyvä. Näiden kahden oma esimerkki johtaa lisäksi markkinoiden korruptoitumiseen. Tämä käytännössä on jo johtanut tilanteisiin, joissa kunnan tai kaupungin asunnon vuokra on suurempi kun toimeentulotuessa on sallittu vuokran enimmäismäärä. Asunnon vuokran ylittäessä rajan, joka on määritely suurimmaksi mahdolliseksi vuokran määräksi toimeentulotuen saaja joutuu kattamaan puuttuvan osan joko omista varoistaan tai muuttamaan halvempaan

Sosiaaliturvaan on kohdistettu leikkauksia ja esillä ovat lähinnä äänet, jotka vaativat lisää leikkauksia rakenneuudistusten nimellä

Ketkä hyötyvät näistä ”uudistuksista”. Olemme siirtyneet aikaan, jossa heikennyksiä kutsutaan uudistuksi

Asunnottomien yön tarjoilu oli suorastaan runsasta

Saapuminen paikalle tarkoitti myös huonoa omaatuntoa

Tilaisuuden järjestäjien mukaan paikalle oli minun tuloon mennessä tullut noin 150 kävijää. Yksistään Vantaalla on noin 250 koditonta yksinäistä. Koska en ole koditon, niin oman arvioni mukaan ehkä joka toinen tai joka kolmas vantaalainen koditon tuli paikalle.

Koisonranta on ainoa asunnottomien yksikkö ja riittämätön ottamaan vastaan kaikkia kodittomia. Virallisten tilastojen lisäksi on paljon piilokodittomia, jotka asuvat vanjhempien tai kaverien nurkissa

Sain heti käteeni ruokakassin

Ruokakassin sisältö oli hyvä, mutta sinällään ei suoraan kelpaisi itse kodittomalle. Sisätö oli:

  • Ranskanperunoita n. 2.5 kg pussi ja laatu sellaista, jota käytetään ravintolassa. Ohutta maukasta tikkuperunaa ja päivämäärää pitkälle 2021 helmikuulle
  • Makkaraa (Poprilli)
  • Ruisleipää

Lisäksi, kun minulle suorastaan tuputettiin vielä toinenkin ruokakassi mukaan, niin pelkästään ruokakassin sisältö pitäisi minua hiukan pidempään kun pelkän hetken elossa. Ranskanperunat eivät olleet täysin suianeita, joten paras paikka kotona viidelle kilolle ranskanperunaa oli pakastin. Ottaisin näistä ranskanperunoista aina tarpeen mukaan jäisiä perunaviipaleita ja laittiaisin kuumaan uuniin. Koska kyllästyisin nopeaan niin uskoisin, että söisin viimeisen erän ranskalaia joskus marraskuussa ja sen jälkeen en vähään aikaan ollenkaan. Ensi viikolla söisin makkaraperunoita joku päivä.

Tarjolla oli myös vaatteita. Vaatteet olivat vanhoja, mutta siistejä ja puhtaita

Tein omaan jakeluuumme meemin, joka osoittaa meidän olevan ajan hermolla

Näihin aikoihin vuonna 1967 pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä. Marraskuun liike oli vaikuttamassa siihen, että Helsingin Ruoholahteen avattiin liekkihotelliksi kutsuttu yömaja, joka tunnettin myöhemmin myös lepakon nimellä

Ilkka Taipale, Claes Andersson ja Klaus Mäkelä alottivat työn, jossa mielenterveysongemaisten, vankien ja asuntopoltiikan ongelmiin paneuduttiin ensi kertaa kunnolla. Kaikki nämä reilut 50 vuotta näiden olojen kohentaminen on kohdannut vastustusta. Mielenterveysongelmaisen tulisi saada apua ongelmin eikä häntä saisi tuomita vankilaan. Taipaleen, Anderssonin ja Mäkelän aloittaessa työnsä oli vielä olemassa ns. pyttytuomio, jossa rikollinen saadessan kolmannen vankeustuomion voitiin määrätä suorittaa vaarallisena rikoksen uusijana ns. pyttytuomio, joka oikealta nimeltään oli pakkolaitos. Tänä päivänä pakkolaitos tarkoittaa tuomion suorittamista päivästä päivään. Tuona aikana se tarkoitti päivästä päivään tuomiota ja lisäksi ylimäärästä tuomiota joka oli kestoltaan 2- 32 vuotta. Tämä johti osaltaan epätoivoisiin tilanteisiin ja moni pakkolaitosvanki surmasi itsensä. Pakkolaitoksesta vapautuneet palasivat yhteiskuntaan usein enemmän tai vähemmän traumatisoituneena. Pakkolaitostuomioon tuohon aikaan saattoi vielä riittää leivän varastaminen. Sosiaalitoimistoa, sellaisena kun me sen tunnemme ei ollut

Moniongelmaiset kohtaavat edelleen hyvin paljon samalaisia ongelmia kun lepakon asukkaat.

Liekkihotellin asukkaila oli pääsääntöisenä päihteenä korvikealkoholi. Tuohon aikaan oli myös viinakortti, joka saatettiin ottaa pois. Jäljelle jäivät korvikeeet. Moni korvikeen käyttäjä oli lisäksi sotaveteraani, jolla saatoi olla kokemusta myös pervitiinista. He vielä ollessaan työssä tekivät paljon raskaita maataloustöitä. Oman aikansa rakennemuutokset, sota traumatisoivana tekijänä ja myös koko sota käytiin läpi kännissä ja huumeissa olivat tekijänä miksi meillä oli puliukkoja.

Myös vuoden 1918 tapahtumissa oli kyse osittain asunnottomuudesta

Tuona aikana oli paljon torppareita ja vuokraoikeuden menettämiseen saattoi riittää isännän sana.

On olemassa viitteitä, että asunnottomat ovat eräänlainen globaali luokka, ainakin heillä on erittäin paljon yhteisiä nimittäjiä

Olen saanut elämässäni tilaisuuden nähdä maailmaa. Ottaessani viitekehystä tähän vertaan Liverpoolin katutyttöjä Helsingissä näkemiin päihdeongelmaisiin. Oman kokemukseni pohjalta on väärin sanoa, että asunnoton päihdeongelmainen olisi epäsosiaalinen. Itseasiassa he saattavat olla se kaikista sosiaalisin ja samalla herkin ryhmä. He puhuvat avoimesti ongelmistaan ja heillä on usein taidot ratkaista ongelmat. Heiltä vain puuttuvat vain tarvittavat resurssit. Yhteisiä nimittäviä tekijöitä ovat:

  • Lapsuudessa koettu trauma tai tapahtuma, joka järkyttänyt
  • Varhain alkanut alkoholin käyttö
  • Siitä seurannut tutustuminen huumeisiin
  • Lapsuudessa koettu syrjinä ja sosiaalisten verkostojen heikkous, joka on ajanut ”väärään seuraan”
  • Perheväkivalta

Jokainen asunnoton ei ole päihdeongelmainen

Yksilö ratkaisee parhaiten ongelmansa itse kun hän saa siihen resursseja. Myös asuntoja tarvitaan lisää ja asumisen hintaan tulee puuttua. Sosiaaliturvan leikkaukset vain lisäävät pahoinvointia. Muutos on mahdollista, mutta jotta asunnottumuus ja pahoinvointi saadaan kokonaan pois tarvitaan joko korkeimpien voimien väliintuloa tai sitten rikkaat alkavat ottamaan yhteiskuntavastuuta. Uskon itse enemmän ensimmäiseen vaihtoehtoon

Kuka muistaa irtolaislain? Pelkkä irtolaisuus, siis asunnottomuus saattoi riittää vangitsemisen perusteeksi. Näin ihmisoikeusvaltio Suomessa aina 1980 – luvulle saakka

Irtolaislaki (17.1.1936/57) oli Suomessa vuonna 1936 säädetty ja vuosina 1937–1986 voimassa ollut laki, joka koski irtolaisten hoitoa ja valvontaa yhteiskunnassa. Irtolaisen määritelmä sisältyi lakiin. Irtolaisella tarkoitettiin esimerkiksi yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneitä, prostituoituja tai kerjäläisiä. (Wikipedia)

Tänä päivänä irtolaislakia ei ole, mutta sen henki elää edelleen. Ihmiset, jotka ajattelevat asioiden olleen ennen paremmin eivät halua muistaa, että erillinen väkivaltakoneisto piti huolen, että katukuva olisi siistimpi. Väkivaltakoneiston hampaissa olivat lapsesta saakka päähän potkitut nakkivarkaat, prostituoidut joista osa koki hyväksikäyttöä ja väkivaltaa jo lapsena. Tuona kultaisena aikana, aikaa ennen hyvinvointivaltiota ongelmat ratkaistiin irtolaislain ja kohtuuttomien pakkolaitostuomioiden kautta

Vertailukohta Ruotsissa

Olin EMIN – bussin kiertueella kesällä 2018 ja sen aikana pääsin tutustumaan siihen miten naapurimaamme Ruotsi hoitaa oman takapihansa. Suomi on hyvin ruotsalainen maa tai Ruotsi on hyvin suomalainen maa. Pitkä yhteinen historiamme tarkoittaa sitä, että ruotsalainen tapa verrattuna suomalaiseen tapaan on käytännössä vivahde-ero. Ikään kuin olisi siirtynyt vain läänistä toiseen. Kerran kun olet käynnyt päihdeongelmaisten asuntolassa, niin ymmärrät tämän. Opit myös tunnistamaan hajun, joka on näissä paikoissa ominainen. Ruotsalainen hienostuneisuus näkyy siinä, että näiden paikkojen haju on raikkaampi ja taas suomalainen perusteellinen tapa hoitaa asioita siten, että suomalaisten lääkitys on paremmin hoidettu. Ruotsalainen kansankoti ei ole missään nimessä parempi, kyse on vain kultturiemme välisestä vivahde-erosta.

Kunnioittavasti leipäjonojen köyhiä kohtaan

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjesti samanaikaisesti monella paikkakunnalla tilaisuuden, jossa köyhyyttä kokeneilla, köyhyyden kanssa toimineilla järjestöjen työntekijöillä ja sosiaaliviranomaisilla oli mahdollista keskustella yhdessä. Blogin tilaisuus tapahtui Simonkylässä, Vantaalla.

Avaus
Jouko Karjalainen, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto

Panelin anti runsasta

Paneelissa
Eeva Lehtineva, osallisuuskoordinaattori, Yhteinen pöytä
Jani ”Ryba” Rytkönen, Hakunilan kyläyhteisö ry
Katri Valve, johtava diakonia- ja yhteiskuntatyön asiantuntija, Vantaan seurakunnat
Virve Flinkkilä, Vantaan aikuisten ja perheiden sosiaalipalvelujen päällikkö
Pirkko Letto, Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
Anne Ingberg I vpj, Vantaan Työnhakijat
Burhan Hamdon, toiminnanjohtaja Hakunilan kansainvälinen yhdistys
Paneelin vetäjinä Tiina Tuomela (Vahti ry) ja Jouko Karjalainen
Päätössanat Hanna Kuisma, palveluesimies, Yhteinen pöytä

Ruokajonon asiakkaissa on paljon erilaisia ihmisiä

Ruokajonossa näkee nykyään helposti sen, millasia ihmisiä köyhyyttä kokeneet ja kokevat oikeasti ovat. 1990 – luvun alussa, jolloin ruokajonot saivat alkunsa joukossa enemminstönä olivat alkoholistit. Nyt he ovat vähemmistönä ja ei voi enää sanoa suoraan millainen on tyypillinen ruokajonon asiakasta. Heidän joukossaan on nuoria, senioreita, sairaita, pitkään työttömänä olleita, mielenterveyskuntoutujia, sekä maahanmuuttajia. Jokaisella heistä on oma tarinansa.

Erityinen huoli mielenterveysongelmaisista ja mielenterveykuntotujista

Ruoka-avun toimijoilla on erityinen huoli mielenterveyden ongelmien kanssa kamppalevista lähimmäisistä. Joistain ruokajonoissa olevista huomaa, että heillä ehkä on joku mielenterveysongelma, mahdollisesti skitsofrenia.

Hienotunteisuussyistä toisen ongelmaa ei voi kysyä suoraan

Tämä on hyvin ongelmalista, koska taas sairastunut itse ei voi sairaudesta johtuen tiedostaa tilaansa. Hän mahdollisesti ei osaa itse hakea kaikkia hänelle kuuluvia sosiaalisia avustuksia ja ruoka-apu saattaa olla jopa ainoa paikka, josta saa ruokaa.

Terveydenhuoltojärjestelmä on jättänyt erityisesti mielenterveysongelmaiset heittieille

Terveysasemalla uusitaan sairauden hoitoon tarvittavat lääkkeet, mutta ei edes seurata lääkkeiden käyttöä. Myös potilaan kokonaistilanne jää epäselväksi.

Ruokajono ei ole vain ruokaa, vaan usein myös vertaistuki ja sosiaalinen verkosto.

Varsinkin pitkään köyhyyttä kokeneet ja yksinäiset ihmiset kokevat ruokajonon olevan paikka, jossa voi tavata vertaisiaan ja saada kontaktin toiseen ihmiseen. Koronaepidemia onkin ollut usealle shokki, koska tätä vertaistukea ei enää ole. Vertaistuen puuttuminen on saattanut olla jopa tuhoisampi, kun itse virus.

Koronavirus nosti nopeasti työttömyysastetta ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä

Ennnen koronaa Vantaa oli hyvällä sunnalla nuoristotyöttömyyden torjunnassa. Koronavirus kuitenkin muutti tilannetta paljon.

Ruoka-apu ei aina ole terveellistä

Ruoka-avun jakajat tietävät, ettei ilmaiseksi saatava ”hävikki” tai ”ylijäämä” – millä nimellä ikinä saatua ruokaa halutaan kutsua ole se terveellisin vaihtoehto.

Epäterveelliset vaihtoehdot alkavat jo näkymään

Jotkut ihmiset ovat olleet jo pitkään ruoka-avun varassa ja sieltä saadun ravinnon pitkäaikaiset terveysvaikutukset alkavat jo näkymään. Panelissa ei tullut selväksi sitä, miksi ruoka-avun varassa olevilla ei ole ollut lainkaan mahdollista täydentää ruokaa itse ostamilla hedelmillä tai vihanneksilla.

Vantaalla alueellinen eriarvoisuus on huomattavan suurta

Mikäli vertaa esim. Hakunilaa Tikkurilaan on pelkkä silmämääräinen ero huomattavaa. Myös alueiden sosiaaliekonominen rakenne eroaa toisistaan merkittävästi. Hakunilassa on huomattavasti enemmän köyhyyttä, sosiaalisia ongelmia ja rikollisuutta verrattuna Tikkurilaan. Pitkään jatkunut sosiaalinen eriarvoisuus on synnyttänyt turhautuneisuutta, joka juuri näkyy ongelmina. Köyhillä alueilla myös koetaan, että päättäjät puhuvat eri kieltä heidän kanssa

Mitä kuuluu ns. hyvien alueiden köyhille?

Asun itse ns. hyvällä alueella, Kartanonkoskella. Haluankin esittää kysymyksen millä tapaa köyhällistö ns. hyvällä alueella eroaa ongelma-alueen köyhistä? – Ehkä siten, että saadakseen ruoka-apua ”köyhien eliittiluokka” joutuu käyttämään joukkoliikennettä, mutta liikkuessaan pimeässä tällä samalla luokalla on pienempi todenäköisyys joutua rikoksen uhriksi.

Sosiaalityöntekijät olivat positiivisesti yllättyneitä heikko-osaisten digitaidoista

Voisin itse sanoa aivan sanoin sosiaalitoimen suuntaan. Nyt on menty paljon hyvään suuntaan. Vielä itse ollessani töissä sosiaalitoimessa ja nimenomaan Vantaalla vuonna 2013 ei tullut kuuloonkaan, että sosiaaliohjaaja keskusteli asiaakkaan kanssa tekstiviestillä Vastauksena yllätyksen tunteeseen voin todeta, että sosiaalityöntekijät eivät edelleenkään kunnolla tunne asiakkaitaan, vaikka nyt heillä olisi siihen periatteessa mahdollista kun perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan mahdollisti sosiaalityöntekijöiden jalkautumisen kentälle. Sosiaalityöntekijät ovat jo jalkautuneet jossain määrin, mutta vielä on paratamisen varaa.

Only Finland?

Oma kokemus sähköisestä asionnista nimenomaan Vantaalla osoittaa sen, että sosiaalityöntekijöiden yllätys ei ollut yllätys minulle. Asentaessani ensimmäisen sähköisen asionnin työaseman Vantalla ja juuri Hakunilassa ensikäyttäjä oli hiukan resupekalta näyttävä vanhempi mies. Onko Nokian vaikutusta, mutta erityisesti tyypillinen Suomalainen sosiaalitoimen palveluita tarvitseva asiakas omaa hyvät tai jopa erinomaiset digitaidot. Sen sijaan hänen elämässään saattaa olla monta muuta asiaa pielessä ja apua tarvitaan.

Kunnioituisella leipäjonojen asiakkaita, vapaaehtoisia ja sosiaalityöntekijöitä kohtaan

Köyhyyttä kokeneet ihmiset ja koronavirus

15.9.2020 pidettiin Helsingissä Teams-palaveri, jossa aiheena on oli koronavirus ja miten itse pandemia ja eristys vaikutti köyhyyttä kokeneisiin ihmsiin.

Köyhyyttä kokeneneet ihmiset ovat heterogeeninen joukko, jolla on tosin yhteisiä nimittäjiä.

Köyhyyttä kokeneet ihmiset ovat varsin kirjava joukko. He ovat usein:

  • Työpaikalta saneerattu iäkäs henkilö
  • Henkilö, jolla on joko krooninen sairaus tai harvinainen sairaus
  • Henkilö, jonka koulutus ei vastaa tämän päivän työelämän tarpeita
  • Liian sairas töihin, joita mahdollisesti saisi nykyisellä koulutuksellaan ja toisaalta
  • Liian terve eläkkeelle
  • Vain harvoin päihdeongelmainen

Yksi yhteinen tekijä on työmarkkinatuki ensisijainena etuutena. Lisäksi työmarkkintatukeen sovelletaan 21.5 sääntöä toimeentulotuen laskelmassa

Pelkkä työmarkkinatuki ensisijaisena etuutena on riittämätön. Sen lisäksi tarvitaan:

  • Asumistukea
  • Toimeentulotukea

Koska toimeentulotukea leikataan pitkäaikaisessa työttömyydessä 21.5 päivän säännön soveltamisen kautta, niin se usein ei riitä kattamaan vuokraa yhdessä asumistuen kanssa. Tukien saaja tarvitsee usein kolmannen sektorin apua

Koronavirus sulki ainakin kuuluisimmat paikat, kuten Hurstin valinnan ja Myllypuron ruokajonon. Palvelu lähti, mutta tarve jäi. Eniten tässä asiassa kärsivät sellaiseiset, joilla:

  • On heikot digitaidot taidot puuttuvat kokonaan
  • Ei ole tietokonetta, Internet-yhteyttä ollenkaan tai
  • Ei ole älypuhelinta
  • Heikentynyt kyky liikkua. Mikäli liikumisen tukemiseksi tarvitaan rollaattoria on lähes mahdotonta mennä toiselle puolelle kaupunkia.

Yhteinen pöytä vakuuttaa toiminnan ammattimaisuudella ja se on selkeä parannus tilanteeseen, joka oli Vantaalla vielä joitakin vuosia sitten

Esimerkkitapaus aivan omalta aluueltani: Oman alueeni sosiaalityöntekijä antoi monisteen, jossa oli lista ruoan jakopaikoista. Hän suositteli Minttukirkkoa kuulopuheen perusteella, mutta ei osannut kertoa millä bussilla minulta sinne pääsisi. Hän asui itse Keravalla ja tuli joka päivä Tikkurilaan töihin polkupyörällä. ja tästä syystä häneltä puuttui Vantaan paikallistuntemus lähes kokonaan. Tähän aikaan ei ollut vielä niin kattavaa HSL-opasta.

Onneksi elämämme nykyään huomattavasti paremmassa maailmassa nykyään?

Perustoimeentulotuen Kela-siirto tosin aiheutti senkin, että saatoit olla itse sosiaalitoimeen uusi asiakas vaikka toimeentulotuen tarve on ollut jatkuvaa. Tapaat sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan todella harvoin.

Aivan viime aikoina on tullut uudistuksia, jotka olisi voitu tehdä jo vuosia sitten

Nykyään on mahdollista laitaa sosiaalityöntekijälle tekstiviesti. Toisaalta parempi myöhään kun ei lainkaan. Tämä olisi voitu toteuttaa jo Telecom -aikana, eikä vasta nyt älypuhelimien aikana

Ovatko haavoittuvimmassa asemassa olleet jääneet sittenkin heitteille ja ketkä ovat niitä haavoittuvampia?

EU:n ruoka-apupaketissa on oikeasti vain vähän hyvää ja sisältö vain pieniltä osin kelpaa ravinnoksi sellaisenaan

Mikäli tunnet paketin sisältöä, niin seuraavaksi olet varmasti tutustunut myös Marttaliiton sivuihin, jossa on reseptejä joiden avulla paketin sisällöstä on mahdollsita tehdä maittavaa ruokaa, paitsi naudanlihasäilykeen osalta

Saako köyhän ruoka edes maistua hyvälle? Onko maukas ateria vain rikkaiden etuoikeus?

EU:n ruoka-apupaketissa tuleva naudanlihasäilyke on suurelta osin rasvakudosta ja siinä on korkea suolapitoisuus. Lisäksi on eräänlainen taitolaji saada se maistumaan niin hirveälle kun se maistuu. Ikään kuin se olisi tarkotuksella tehty rangaistukseksi köyhyydestä.

Maitojauhe ei käy laktoosi-intolerantikoille ollenkaan

Tämä on eräänlaista rakenteellista väkivaltaa. Ketään ei näytä kiinnostavan paketin sisältö.

Uhkana, että ruokaa heitetään suoraan roskiin, joka on aivan älytöntä

Vantaalla on ikääntyneillä ollut suuri huoli. Aikaisemmin heidän arkensa ja sosiaalisen verkoston tukeana ovat ollet Myyringin tapaiset toimintatuvat, jossa on voinut mm. juoda kahvia, soittaa musiikkia ja tavata muita vertaisiaan. Heidän ikänsä on ollut 70 – 90 vuoden välillä.

Ilmaiset koronamaskit ovat osoitus siitä, että ei sellaista köyhälle tarkoittua etteikö myös varakkaat hyväosaiset olisi rohmuamassa ilmaisia maskeja

Kaikkein köyhimille edes ilmainen maski ei ole ilmainen, koska:

  • Saadakseen ilmaisen kasvomaskin voi joutua käyttämään joukkoliikennettä
  • Toimeentulotuen laskelma sisältää joukkoliikenteen kuukausilipun,
  • mutta rahaa itse lippuun ei ole koska:
  • Toimeentulotuen laskelmaan sovelletaan pitkäkestoisessa asiakkuudessa 21.5 päivän sääntöä ja itse leikkauksen vaikutus on suurempi , kun 30 päivän lipun hinta. ->
  • Käytännössä menoja on pakko karsia

Uudenmaan eristämisen tai rajojen sulkeminen koronan ensimmäisessä aallossa vaikutti vain vähän köyhyyttä kokeneiden elämään

Köyhyyttä kokeneet eivät juuri muutenkaan matkustaneet ulkomaille ja vain harvoin toisiin maakuntiin. Pääkaupunkiseudun köyhyyttä kokeneet matkustivat suurimmilta osin HSL-alueella, muualla Suomessa taas lähinnä omassa kotikunnassa ja omassa maakunnassa.

Kroonisesti sairas tai harvinaissairas sattoi ahdistua, koska terveydenhuolto keskitti kaikki resurssinsa koronaviruksen torjuntaan

Lopputuloksena kroonisesti sairas, joka säästyi itse koronalta, mutta saattaa tarvita myöhemmin mielenterveyspalveluita ahdistuneisuuteen.